perjantai 26. elokuuta 2016

Consta kotona

Lupasin postausta oripoika Constan kotiinpaluusta ja vaikka se on antanut odottaa itseään, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Consta tuli kotiin kesälaitumella kesäkuun alussa ja jatkaa oripojanpäiviä kotosalla niin pitkään kun laitumella riittää syötävää ja mukana on kavereita. Sen jälkeen Consta lähtee viettämään syksyä poikaporukassa Peruskalliontilalle.

Mutta nyt pojan kanssa kotiin kuvapostauksen muodossa.

Ensimmäisessä sarjassa ollaan lähdössä Ruohojärven kartanolta. Matka meni hienosti kuten myös koppiin meno. Pojasta ei voi kuin olla ylpeä! Kotona äiti ei oikein tiennyt mitä olisi tehnyt ja pysyi karsinansa laitimmaisessa nurkassa kun Consta laitettiin yhdeksi yöksi talliin viereen.


 





 
Seuraavana päivänä oli vuorossa laitumelle siirtyminen. Tuttuja, mutta silti puhinan arvoisia näkyjä matkalla.



Aamupäivällä tutustuttiin omaan laitumeen yksin, samalla äippä ja Tonto olivat viereisellä lohkolla. Iltapäivästä mukaan saapui Vertti! Voi sitä riemun määrää kun velipoika saapui paikalle. Sanomattakin on selvää, että pojat jatkoivat siitä, mihin edelliskesänä jäivät.





Mukaan oli tulossa kuitenkin lisää väkeä. Nimittäin 2-vuotias König's Corazon eli Zon. Hieman jännitti tuo kolmen kopla ja kuinka veljekset ottaisivat uuden tulokkaan vastaan. Koulupoika Zon otettiin mukisemmatta mukaan ja homma jatkui kolmistaan siinä missä kaksinkin.

Pojat eivät montaa päivää kuitenkaan ehtineet kolmistaan olla kun mukaan sijoitettiin isoveikka Eki, 7-vee. Eki sopi poikien seuraksi mainiosti ja oli harmi, ettei sen tarvinnut muutamaa viikkoa pidempää mukana laiduntaa.

Consta ja Vertti ovat kuin paita ja peppu. Jatkuvasti kyhnöttämässä toistensa kyljessä. Vaikka Constan pitää välillä vähän komentaa, on parivaljakko hetikohta turvat vierivieressä laiduntamista jatkamassa. On harmillista rikkoa tuo veljesten harmonia kun se aika koittaa.






Pojat saivat pian koko vanhemman laitumen itselleen kun tammat ja Tonto siirtyivät heinäkuulla uudelle laitumelle. Näin saimme pojille kaksi isoa lohkoa vaihdeltavaksi. Tänä vuonna syömistä onkin alkukesän kankeuden jälkeen riittänyt yllin kyllin.


Mamman pikku-muru on käyttäytynyt koko kesän hienosti. Vaikka vedättävänä on poikakolmikko (kyllä Consta jatkaa roolissaan pikkupomona) on ihmisten tilan kunnioittaminen hyvin mielessä ja muutoinkin käyttäytyminen mallikasta.

Viimeisimmät kuvat ovat viime viikolta. Consta on aina ollut hyvä rehunkäyttäjä ja sen näkee tämän laidunkauden lähestyessä loppuaan. Pojat ovat olleet laitumen, mineraalilisän ja iltatarkkailun yhteydessä annettavien herkkuannosten varassa koko kesän. Consta näyttää hyvältä, sen kasvu on kivassa vaiheessa ja tasaista. Iso se on edelleen, mutta sopusuhtainen. Tykkään sen semipitkästä rungosta ja hyvästä ylälinjasta. Takaosa on voimakas ja se on laidunkirmailuillaan kehittänyt hyvää peruslihaksistoa.




Kesä ja kaverit on kivaa, vaikka joskus väsyttää niin kuin tässä. Parivaljakko on aivan nukuksissa, kikkarapää Vertti on vähän pirtsakkaampi. 



Saa nähdä mitä syksy tuo uuden lauman myötä tullessaan, mutta nyt me nautiskellaan vielä parisen viikkoa kelpo ulkoiluista. Vertti tosin on lähdössä ensi viikolla takaisin kotiin, shh - Consta ei vielä sitä tiedä ;)

sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Puolenkuun likan terveisiä

Jo kolmeviikkoa on hujahtanut siitä puolenkuun yöstä jolloin tammavarsamme syntyi. Pirpana sai kutsumanimen Luna, nimi on kunnioitus isälle Ludwig von Bayernille ja yölle jona prinsessa saapui maailmaan, kuunkierrossa puolenkuun yönä.

Palaan myöhemmin puolenkuun likan varsinaiseen nimeen ja vireille laitettuun kiehtovaan rekisteröintiprosessiin. Tarkoitus on myös tehdä postaus veikasta, sillä Consta on kotona ja riemuitsee laitumella kahden orivarsakaverin kanssa :)

Mira on jälleen osoittanut olevansa loisto äiti ja huolehtii pienokaisestaan jämptisti, muttei kuitenkaan ylihuolehtivasti. Ihmiset saavat tulla ja mennä, toiset hevoset saavat katsoa, mutta hieman kauempaa poislukien Milli, joka on Miran mielestä kaikkein epäilyttävin ja saisi pysyä todella kaukana. Kaksikko sai viettää reilu pari viikkoa oljitetussa kaksiossa, mutta nyt he ovat olleet pari viime yötä jo ulkotallin normikarsinassa.

Kavereiksi kesäkuun alussa saapuivat Tikarette ja Diarette, kotoisammin Tikru ja Ruusu (synt. 7.4.2016). Kaverukset ovat päässeet jo laiduntamaan yhdessä ja homma toimii kivasti. Tikru ei kummoisemmin ole kavereiden eikä Ruusunkaan perään. Tänään nelikko pääsi ensimmäistä kertaa tutustumaan uuteen laitumeen ja siellä ne laidunsivat yhdessä sumpussa ja Ruusu-kaveria tuntui kiinnostavan Mira ja Lunan kovasti, vielä eivät varsat kuitenkaan ole tehneet suoranaista lähempää tuttavuutta vaan tyytyvät tarkastelemaan toisiaan matkan päästä. Laidunkatosta pystytetään uudelle laitumelle ja tarkoitus on, että nelikko alkaa olla myös öitä ulkona. Viime kesänä tähän aikaan tammat ja varsat olivat jo ulkoilleet useamman viikon yötä päivää.

Nyt kuitenkin annetaan kuvien (kuvaaja Anne Helppi) kertoa ensimmäisten kolmen viikon tarinaa. Väriä tässä mietimme, harjassa on tummaa, mutta häntä on vaalenemaan päin, kaviot vaaleat ja harjassakin pukkaa vaaleampaa, ettei vain tulisi rautiasta kuitenkin? Mitä Sinä olet mieltä?

Ensimmäinen setti kuvia on otettu 13.6. eli Luna on kuvassa kahden päivän ikäinen.


Jos on nätti tytär niin on nätti äitikin. Ihanat murut.

Miralla täysi työ pysyä Lunan vauhdissa kun
ei uskalla päästää kirmailemaan yksinkään!

Vauhtia, vauhtia!

Osaann kyllä jarruttaakin, enkä enää painele aitojen läpi,
kuten ensimmäisinä kertoina

Tätä ylöspäin menoa on harjoiteltu jo sisällä, tän mä osaan!

Jihaa!

<3

Ravi on oikein joustavaa ja lennokasta, mutta kameralle
ei tallentunut aivan parhaita askelluksia

Kattokaa, kaikki jalat ilmassa!

Kaulassa riittää ;)

Toinen setti kuvia on otettu ensimmäisellä kertaa laitumella ja päivä on 20.6.2016 eli Luna on kuvissa yhdeksän päivän ikäinen nuori neiti. 

Riimukin on saatu päähän ja tyttö on niin nättinä

Suu mutrussa, hauska tuo alahuulen valkoinen väritys

Oon niin nähny, et äiti saa tällai jotain hyvää


Lunan vauhti on joko tosi kovaa tai sit ihan hissukseen

Jihaa! Korkea heinä suorastaan kutsui pomppimaan!

Hetki paikallaan

... ja taas jatkuu riekkuminen!



Äitin kanssa kierrettiin reunoja pitkin
Välillä sujui pari askelta ravia



Tutkittavaa riittää


Ja heinän yli ei oikein meinaa nähdä, niin pitää vähän kuikuilla


Takaisin talliin mars, veli ja sen kaverit seuras tarkkana.
Äitillä oli kova tarve suojella mua, vaikka ne nyt vaan oli uteliaana.

Consta - veikka

Constalla oli kovasti asiaa niin äidille kuin siskollekin!

Tässä lopuksi vielä videotunnelmia tämän päiväiseltä uuden laitumen katsastukselta


Reippaan ja utealiaan puolenkuun likan kasvua ja kehitystä on kyllä ilo ja etuoikeus seurata!

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Mistä on pienet tytöt tehty?

Eilisen puolella noin klo 22.30 Koivulaan syntyi kaunis tyttönen. Olemme nätistä läsipäisestä sukkajalasta kovin onnellisia. Pienet tytöt on tehty rakkaudesta.


Istun vielä tallissa ja päivystän jälkeisiä. Kävimme Miran kanssa jo ulkonakin pyörähtämässä, mutta se ei tuottanut toivottua tulosta. Constan kanssa jälkeiset tulivat reilu tunnin kuluessa, nyt alkaa olla kulunut kolme. Päivystävä eläinlääkäri sanoi ettei vielä huolenhäivää, jossain sanotaan että kolme tuntia on huolen raja. Kuusi ehdoton aloitus hoidoille. Huolettaa kyllä jo.

Tässä alkutaivalta kuvina




Tämä tyttönen riekkui melkein kolme tuntia, ennen kuin päätti alkaa ensimmäistä kertaa maate. Muutenkin tuntui olevan vauhti päällä ensi hetkestä saakka, sillä ylös oli tarve nousta aivan samantien ja tissikin oli suussa in no time.